Suomessa on kesä

Palasin Suomeen kaksi viikkoa sitten. Olen käyttänyt viikot pään lepuuttamiseen ja ruumiin piiskaamiseen salilla. Olen ollut virallisesti loman tarpeessa, ja tarve on edelleen akuutti. Tästä kielinee myös se, etten jaksanut päivittää blogia viimeisinä viikkoinani New Yorkissa. Palaan vielä niihin tunnelmiin ja kirjoitan teille pari postausta Amerikan maalta. Blogi jatkuu myös Suomesta aivan tavallisilla aiheilla. 

Sain sysäyksen takaisin kirjoittamisen pariin tänään pidellessäni käsissäni Jennan toimittamaa kirjaa Ikävistä pohjattomin - sisaruksen menettäneiden tarinoita, johon itsekin kirjoitin tarinani. Projekti on vihdoin valmis, enkä voi tarpeeksi Jennan sinnikkyyttä ylistää. Mahtavaa, tyttö! Toivon, että mahdollisimman moni tarttuu kirjaan ja löytää siitä lohtua ja valoa surun synkkyyteen. Toivon myös, että kirjaa lukevat sisaruksen menettäneiden läheiset ja ystävät sekä ne, joita teema kiinnostaa muista syistä. Kirja on täynnä erinomaisia tekstejä, ja jokaisesta niistä voi löytää toivoa. Kirjassa julkaistu tarinani on minulle erittäin tärkeä teksti, ja sen kirjoittaminen oli kuin vapauteen pääsy. Nyt tiedän selvinneeni Pekan menetyksestä, ja uskon selviäväni tulevaisuudessakin eteen tulevilta vaikeuksilta. Minun täytyy vain oppia ottamaan rennommin ja hyväksymään se, etten voi vastoinkäymisiä ennalta estää. Niitä tulee minun teoistani huolimatta. En pysty hallitsemaan menneisyyttä, tätä päivää enkä tulevaa. Voin vain hengittää, katsoa eteenpäin ja yrittää nähdä tulevaisuudessa toivoa ilosta.

Monet kysyvät minulta, mitä aion tehdä nyt Suomeen palattuani. Vastaus on selkeä: aion elää tavallista arkea ja opiskella. Haluan edelleen oppia ja olla oikeasti alani asiantuntija valmistuessani. En kuitenkaan ota stressiä opinnoista, sillä tiedän saavani ne valmiiksi. Hyödynnän mahdollisuuteni opiskella paljon ja kaikenlaista. Tiedonjanoni erinäisiä aihealueita kohtaan on valtava. Tahtoisin opiskella enemmän taloustieteitä, sillä siitä ei ikinä ole haittaa. Aion täydentää oikeustieteiden opintojani ja suorittaa henkilöstöjohtamisen kokonaisuuden. Siinä sivussa - vaikkakin sen pitäisi olla keskiössä - syntyy gradu Venäjän sosiaalialan kansalaisjärjestöjen palvelujärjestämisvastuusta. 

Aion myös nauttia elämästä, Suomen kesästä ja rakkaista ihmisistä. Pääsin hyvään vauhtiin tiistaina, kun pyörähdimme mökillä. Matoa koukkuun hop!